Seitsemän: Ismistä ismiin

Anarkismi, hedonismi, feminismi... Usein joku mielenkiintoinen filosofia voi tuntua aluksi järkevältä, hyvältä ja oikealta. Pintaa syvemmällä  voi olla aivan toisin. Erilaisten Ismien eli aatteiden määrä on valtava ja niillä kaikilla on erilainen käsitys “oikeanlaisesta” elämäntavasta. Nostimme tästä joukosta esiin kuusi Ismiä, joita vertaamme suhteessa siihen, millaista elämäntapaa Raamattu kannattaa.

Kommunismi

Kommunismi ajaa yhteiskuntaa, jossa ei ole erilaisia yhteiskuntaluokkia. Kaikki olisivat tasa-arvoisia, ja kaikki omaisuus olisi yhteisomistuksessa. Kommunistisessa yhteiskunnassa oletetaan, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä, ja ahkeroi toisten hyväksi yhtä lujasti kuin itsensä. Samalla väitetään, että uskonnolla vain alistetaan kansoja.

Ihminen on luonnostaan itsekäs ja ahne. Kun Jumala ja hänen sanansa on korvattu Marxin tai Maon sanalla, jäljelle ei jää mitään, mikä pidättelisi ihmisen pahuutta. Käy niin, että jotkut ihmiset ovatkin tasa-arvoisempia kuin toiset. Kukin ajaa vain omaa etuaan. Vahvat syrjäyttävät heikot. Tällainen yhteiskunta toimii itseään vastaan.

Kapitalismi

Kapitalismi ajaa vapaita markkinoita, kilpailua, talouskasvua ja voiton tavoittelua.

Kapitalismi on lisännyt läntisen maailman hyvinvointia kaiken muun kustannuksella. Luonnonvaroja tuhlataan ja ne riistetään pilkkahintaan kehitysmaista. Tuotantolaitokset ovat siirretty halpatyömaihin Kiinaan tai Thaimaahan, jossa työntekijöitä pidetään kurjissa oloissa nälkäpalkalla kellon ympäri joka päivä. Ja siinä sivussa tuhotaan ympäristöä mielin määrin.

Naturalismi

Naturalisti uskoo luonnon olevan kaiken käsittävä. Sen ulkopuolella ei ole mitään, ja kaikki on selitettävissä luonnontieteiden avulla.

Tiede lähtee perusolettamuksista. Tärkein niistä on se, että ihminen voi järjellään ja havainnoilla saada luotettavaa tietoa maailmasta. Jos ihminen on syntynyt sattumalta, silloin myös hänen järkensä ja mittausmenetelmänsä ovat syntyneet sattumalta. Ja jos ne ovat syntyneet sattumalta, kuinka voidaan olettaa että niillä voidaan saada luotettavaa tietoa?

Agnostisismi

Agnostisismi on käsitys, jonka mukaan Jumalasta tai olevaisen perimmäisestä luonteesta ei voi saada varmaa tietoa. Jos Jumalasta ei voi saada varmaa tietoa, ei häntä voi myöskään tuntea. Ja kuka antaisi henkensä ja lähimmäistensä hengen jonkin sellaisen käsiin, jota ei tunne? Agnostikko on aivan yhtä yksin kuin ateistikin.

Populismi

Populismi on poliittinen ideologia, joka asettaa vastakkain eliitin ja kansan. Populisti tavoittelee suosiota ja vaihtaa mielipiteitään enemmistön mukana. Koska populistin oma kanta on häilyvä, on myös sana populismi vaikea määritellä, sillä määritelmä riippuu populistista itsestään.

Ateismi

Ateisti on yksin maailmassa. Ei ole Jumalaa, ei armoa, ei anteeksiantamusta. On vain ainutkertainen elämä ja sen jälkeen ei ole mitään. Vain vahvempiaan pitää totella, ja vahvimman ei tarvitse totella ketään. Kaikki tähtäävät vain omaan nautintoonsa välittämättä mistään muusta. Ateistin maailmankuva on kristillisestä näkökulmasta synkkä ja lohduton.

Entäpä Kristinusko?

Kristinusko julistaa sanaa elävästä ja armollisesta Jumalasta, joka on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan poikansa, jotta yksikään joka häneen uskoo ei joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Sinun ei itse tarvitse tehdä mitään pelastuaksesi, se kaikki on jo tehty sinun puolestasi!

Tämä artikkeli löytyy Nuotasta 4/11. Tutustu lehteen tilaamalla näytenumero tai tilaa Nuotta tilauspalvelusta.