Eikö permannon paras paikka riitä, vaan veri vetää lavalle? Kuvitteletko itsesi James Bondiksi Daniel Craigin tilalle? Muistatko Hamletin vuorosanat ulkoa tai onko mikkiin laulaminen ollut helppoa jo taaperosta saakka? Esiintyminen on monen unelma ja harrastus. Unelman muuttumisessa todeksi vaikuttaa Jumalan johdatus: minne hän haluaa viedä ja missä tehtävissä käyttää.
On joulukuinen sunnuntai-ilta, kun soitan Matilda Leppäselle. Hän on viime kevään abiturientti, joka sekä harrastaa että opiskelee näyttelemistä. Matilda on päässyt pienen askeleen lähemmäksi unelmaansa eli kohti näyttelijän ammattia.
18-vuotias tamperelainen kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulun ilmaisutaidon linjalta ja tällä hetkellä hän opiskelee näyttelemistä Suomen teatteriopistossa yksivuotisella näyttelijäntyön peruslinjalla. Matilda on Jeesukseen uskova nuori nainen, jonka tähtäimessä on näyttelijän ammatti. Hän on jo kokenut lavallaolija, ei pelkästään esiintyjänä vaan myös juontajana. Viime Maata Näkyvissä -festareilla hänet saattoi nähdä teatterilavan juontajana. Mistä siis innostus näyttelemiseen lähti ja miten tähän on päädytty?
Balettia maailman laidoilla
Jo pienestä pitäen Matilda on tottunut esiintymään. Ensiksi tuli baletti, jota hän on tanssinut 4-vuotiaasta asti. Vielä alaluokilla itse näytteleminen ei kiinnostanut siinä määrin kuin nyt, mutta innostus esiintymiseen lähti juuri balettiharrastuksen ja koulun esitysten myötä. Isän työn vuoksi Matildan perhe on asunut sekä Englannissa että Yhdysvalloissa. Englannin pohjoisrannikolla Matilda on asunut 4-vuotiaasta 7-vuotiaaseen saakka, ja siellä hän on aloittanut myös koulun. Amerikan Pohjois-Carolinassa Matilda vietti lukuvuoden 2000 – 2001.
– Enenevä kiinnostus näyttelemiseen alkoi ilmaisutaidon linjalla, vaikkakin sitä ennen olin näytellyt jo yläasteen ilmaisutaidon ryhmissä esimerkiksi tiukan nutturapääopettajan roolissa. Ilmaisutaidon lukioon lähdin, koska en tuntenut olevani kauhea lukutoukka ja halusin tehdä jotain kivaa opiskelun ohella. Uutuudenviehätys ja lukion läheinen sijainti ratkaisivat lukiovalinnan, kertoo Matilda.
Heti lukion jälkeen viime syksynä Matilda päätyi opiskelemaan Suomen teatteriopistoon. Se on muun muassa Metsolat-sarjasta tutun näyttelijä Esko Raipian perustama, ja opistoa johtaa hänen poikansa Panu Raipia. Matilda opiskelee vuoden kestävällä näyttelijäntyön peruslinjalla, johon otetaan vuosittain noin kolmekymmentä opiskelijaa.
– Olen tykännyt opiskella täällä ja olen saanut paljon uusia kavereita. Koulua on tosin yhdeksästä neljään ja välillä on fyysisesti haastavaa. Näyttelemisen lisäksi opetetaan muun muassa akrobatiaa, miekkailua ja tanssia. Kunto kyllä kohentuu ja on rankkaa, mutta kivaa. Lisäksi meitä opettavat oikeat ammattinäyttelijät, Matilda selostaa.
Lukiossa Matildan näyttämötyönkurssit päättyivät tunnin kestävään Macbeth-esitykseen tai omiin näytelmiin. Koulun esitysten lisäksi Matilda on päässyt olemaan avustajana Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksen töissä teatteriopiston kautta.
Joulun alla Matildan sen sijaan saattoi tavata tonttuasuun sonnustautuneena useampaankin otteeseen, kun hän Tampereen Tallipihalla oli Tilda-tonttuna. Tämä onkin hieman erilaisempi opiskelijan ilta- ja viikonlopputyö verrattuna perinteisiin kaupan kassana tai puhelinmyyjänä olemiseen.
Usko kulkee mukana
Kun kysytään se kysymys, joka jokaiselta tähdeltä tai siksi pyrkivältä kysytään, eli kuka on esikuvasi, Matilda pienen miettimisen ja yhtäkkisen ahaa-elämyksen jälkeen vastaa:
– Komedienne Lucille Ball. Kun asuin Amerikassa, musiikinopettaja kehui meidän luokalle, että sarjaa kannattaa katsoa. Siksi aloin seuraamaan sitä.
Lucille Ball on tuttu muun muassa 1950-luvulla alkaneen amerikkalaisen sitcom-sarjan (tilannekomedia, engl. situation comedy) I Love Lucy päänaishahmona. Lucille Ballissa Matildaa kiinnostaa tämän värikäs persoona, ja hän kertoo omistavansa useita tämän dvd-julkaisuja.
Niin kuin näyttelemisen kanssa, Jumalan johdatus on näkynyt myös Matildan elämässä muualla. Viime marraskuussa Matilda oli toista kertaa Maata Näkyvissä -festareiden teatterilavan juontajana. Juontokeikat alkoivat pari vuotta sitten ihan pienistä hommista, ja nyt niitä on tullut koko ajan vain lisää.
– Oon kyllä tykännyt tehdä niitä, mutta hieman on välillä paineita. Juontaja on sellainen, ettei yleisö sen sanomisia välttämättä niin huomaa, mutta pakko sellainenkin on olla, Matilda toteaa.
Matilda kävi riparin Karkussa vuonna 2005. Ennen riparia Matilda kertoo olleensa tapauskovainen, mutta riparilla asiat alkoivat tulla omakohtaisiksi. Samana vuonna Maata Näkyvissä -festareilla Matilda kokee tulleensa uskoon.
– Usko on osa mua, olinpa missä roolissa tahansa niin näyttämöllä kuin arkielämässä, Matilda täsmentää.
– Uskossa oleminen vaikuttaa näyttelijän työhön siten, mitä töitä suostun tekemään, esimerkiksi suostuuko alastomuuteen.
Komedia kiinnostaa
Mitä tulevaisuudessa? Onko vara-ammatteja takataskussa tai sitten jo lentolippu kohti Hollywoodia? Ei ihan. Muita ammatteja Matilda ei ole tosin miettinyt, mutta tähtäimessä ei ole myöskään Hollywoodin elokuvastudiot.
– Ihan ammattina haluaisin tätä tehdä, kun mikään muu ei kiinnosta. Tiedän kyllä, ettei näyttelijäntyö ole kannattavaa, mutta vielä en haluaisi luovuttaa, kun olen jo tähän asti päässyt, toteaa Matilda.
Matilda haluaisi lähteä opiskelemaan ja tekemään töitä Englantiin.
– Tuntuu, että Suomessa on niin pienet piirit ja Englanti on minulle jo valmiiksi tuttu, Matilda miettii.
Lisäksi Matildaa kiinnostaa näytellä mieluummin teatterilavalla kuin kameroiden edessä. Matilda pitää siitä, että teatterissa yleisö on läsnä ja näyttelijä pystyy olemaan suorassa vuorovaikutuksessa siihen. Omimmillaan Matilda tuntee olevansa koomikkorooleissa niin kuin esikuvansa Lucille Ball:
– Komedia on mun juttu. Sellainen sarkastinen hahmo olisi kiva. Mitkään prinsessaroolit ei muhun uppoa, mutta tietysti tulevaisuudessa joutuu esiintymään melkein millaisessa roolissa tahansa.
Näyttelemisen ohella Matilda pitää musiikista, tanssista sekä erityisesti matkustelemisesta. Hyvän näyttelijän ominaisuuksiksi Matilda luettelee muutamia perusominaisuuksia: täytyy olla yhteistyökykyinen, avoin, ei ota itseään vakavasti ja pystyy heittäytymään tilanteeseen kuin tilanteeseen.
Nähtäväksi jää, minne Jumala tätä nuorta näyttelijänalkua johdattaa ja miltä lavoilta Matildan tulevaisuudessa löytää.
Teksti: Johanna Juupaluoma
________________________________
Lahjat käyttöön ja unelmat todeksi
Jumala on antanut meille ihmisille monenlaisia lahjoja, joilla voimme ilahduttaa sekä itseämme että muita. Toinen osaa piirtää kuin Leonardo da Vinci ja toinen laukaista mahtavan kierrepotkun aina suoraan maaliin. Kaikille niille, jotka epäilevät, kannattaako edes haaveilla: Unelmat ja niiden toteuttaminen vievät eteenpäin elämässä ja asettavat päämääriä. Olivatpa unelmat mitä tahansa, Jumala johdattaa niiden asioiden pariin, joista haaveilee, jos niin on tarkoitettu.
Jokaisella on taitoja ja haaveita, tai haaveita taidoista, joita ei omista – vielä. Jokainen on hyvä ainakin jossain asiassa. On kiva osata jotain sellaista, mikä saa hyvälle tuulelle ja piristää mieltä tasapaksun arjen keskellä. Unelmien ei missään tapauksessa tarvitse olla juuri niitä kuuluisuuteen ja megatähteyteen tähtääviä, vaan ne voivat koostua pienistä asioista. Monilla oli lapsena suurimpana haaveena saada oma lemmikki, ja joillakin se on suurin haave vieläkin.
Esimerkiksi Kansanlähetys järjestää joka kesä Taiteiden Kesä -leirin, jossa pääsee toteuttamaan itseään niin urheilun, näyttelemisen kuin musiikin ja kuvataiteen parissa. Unelmistaan ei kannata luopua, vaikka niiden tämänhetkinen toteutumisaste lähentelisi 0,1 prosenttia. Elämäntilanteet muuttuvat ja koskaan ei tiedä, mitä suunnitelmia Jumalalla on varattuna juuri sinun kohdallesi. Ehkä sitten joskus…