Rankan masennuksen läpi kulkenut Päivi Kallio tunsi pahimpina hetkinä pudotuksen jatkuvan loputtomiin. Silti hän ei vaihtaisi yhtäkään synkistä vuosistaan pois. Ne avasivat uuden, syvän kokemusmaailman. Nyt Kallio on jo valmis seikkailuihin.
Suuri yleisö tuntee Päivi Kallion parhaiten näyttelijänä ja kristillisen taiteen moniottelijana. Hänet on nähty lavoilla muun muassa NutTura ja Kumbe -teatteriryhmien esityksissä. Lisäksi Kallio on toiminut tuottajana ohjelmatoimisto Kristallissa, joka tekee yhteistyötä merkittävien suomalaisten taiteilijoiden ja gospelyhtyeiden, kuten Krakan, Frailin ja Pro Fiden kanssa.
Kallion matka alkoi Keski-Pohjanmaan Kannuksesta.
Olen nelilapsisen perheen kuopus. Kasvoin kristilliseen uskoon jo kotona äitini vaikutuksesta. Hän vei minut päiväkerhoon, pyhäkouluun ja seurakunnan tilaisuuksiin.
Äiti ja isä erosivat, kun olin neljätoistavuotias. Rippikouluiässä kapinoin äidin arvoja vastaan, mutta hakeuduin kuitenkin isoskoulutukseen, jonka myötä minulle kasvoi seurakuntanuoren identiteetti. Halusin ottaa ne asiat tosissani. Ajatus Jumalasta loi minulle turvaa, Kallio kertoo.
Kohti synkkiä vuosia
Teini-iässä Kallio oli alakuloinen. Elämä oli hankalaa ja usein itketti.
Seitsemäntoistavuotiaana masennus räjähti ensimmäisen kerran käsiin. En pystynyt enää nukkumaan enkä syömään. Sellaista ei ihminen kovin pitkään jaksa. Minulle diagnosoitiin keskivaikea masennus. Sairaus jatkui monia vuosia.
Diagnoosin jälkeenkin Kalliota vaivasivat monet oireet, jotka lamauttivat häntä ja saivat elämisen tuntumaan kohtuuttoman vaikealta.
Äiti muistutti usein, että johtuukohan tuo nyt siitä masennuksesta. Tieto masennuksesta ei kuitenkaan kovin paljon auta, kun todellisuus näyttäytyy sellaisena, että maailma on minua vastaan ja minä olen huono. Silloin on vaikea eritellä, mitkä tunteet johtuvat masennuksesta.
Viisi vuotta sitten Kallion masennus oli pahimmillaan. Se tuntui loputtomalta pudotukselta pettäneiden elämänsisältöjen läpi.
Tunsin, etten saa mistään kiinni. Makasin vain sängyssä, enkä tahtonut muuta kuin nukkua. Toivoin, että Jumala ottaisi minut jo pois maailmasta.
Kuitenkin rukoilin silloinkin.
Masennuksen pahenemisen myötä tarvittiin ammattiapua.
Siskoni, joka oli pitkään ollut tukenani, väsyi tilanteeseen, jossa minulla meni jatkuvasti huonommin ja huonommin. Hän sanoi, että oli haettava apua, koska hän ei itse enää jaksa. Se oli ratkaiseva juttu, jonka myötä sain tukea, terapiaa ja lääkitystä.
Taustalla vihan ja hylkäämisen kokemukset
Masennukseen vaikuttavat perintötekijöiden lisäksi huomattavasti elinympäristö ja se, kuinka vapaasti omia tunteitaan saa ilmaista. Kallio uskoo näiden syiden käynnistäneen myös hänen sairastumisensa. Jos pettymystä ja vihaa ei saa ilmaista, ne kääntyvät kokijaansa vastaan ennemmin tai myöhemmin.
Olen herkkä ja kiltti luonne. Haluaisin miellyttää ihmisiä, enkä välttämättä näytä kaikkia tunteitani heille. Myös vanhempieni avioeron aikoihin tulehtunut koti-ilmapiiri vaikutti varmasti masennukseni laukeamiseen.
Minulla masennukseen on liittynyt lisäksi arvottomuuden tunnetta, Kallio pohtii.
Olen saattanut olla myös yliherkkä ihmissuhteissani, koska olen pelännyt torjutuksi ja hylätyksi tulemista. Viime vuosina olen saanut tajuta, että ihmisethän pysyvätkin elämässäni.
Oman elämänsä toimijaksi
Nyt, vuosien jälkeen, Kallion tilanne on jo paljon parempi.
En ole enää masentunut. Jos masennus määritellään sairaudeksi, voin sanoa parantuneeni. Lääkkeetkin sain jättää jo aikoja sitten pois. Minusta on tullut toimija omassa elämässäni. Ennen tuntui aina siltä, että olin uhri. Nyt minulla on paljon toiveikkaampi näkemys tulevaisuudesta. Minulle on palautunut usko siihen, että hyvät asiat ovat elämässä mahdollisia.
Kallio ajatteli masentuneena usein, että Jumala on häntä vastaan.
Rukoilin aina Jumalaa, että hän auttaisi, mutta samalla ajattelin, ettei hän varmaan tahdo. Ikään kuin Jumala olisi ollut jossain kaukana tärkeämmistä asioista huolehtimassa ja olisin ollut yksin maailman armoilla.
Nykyään ajattelen, että vaikeuksien keskellä taistellaan Jumalan kanssa yhdessä.
Hedelmänä henkilökohtainen Jumala-suhde
Koettelemusten myötä Kallion suhde Jumalaan on syventynyt ja muuttunut henkilökohtaiseksi.
Se tarkoittaa, että Jumala ei ole etäinen. Hän on koko ajan kiinnostunut siitä, mitä elämässäni tapahtuu. Jumala toivoo, että menen asioineni hänen luokseen. Sen lisäksi, että Jumala tahtoo minun rakastavan häntä, hän tahtoo rakastaa minua. Hän tahtoo myös, että se hyvä, jonka hän on osakseni suunnitellut, tapahtuisi omalla kohdallani ja minuun liittyvien ihmisten kohdalla.
Uskonelämäni henkilökohtaistumiseen on vaikuttanut paljon myös Ryttylässä Kansanlähetyksen nuorisotiimissä viettämäni vuosi, Kallio pohtii.
Silloin päätin ottaa selvää, mitä Jumala todella minulle haluaa tarjota, ja sillä tiellä olen edelleen.
Jumala on ainoa kestävä pohja, joka kantaa minua. Siinä totuudessa ei tarvitse pelätä, vaan voi elää rohkeasti ja heittäytyä seikkailuhinkin turvallisesti.
Puhu masennuksestasi!
Kallion mukaan avun hakemista ei kannata viivytellä.
Ensin saattaa olla hyvä kertoa perheenjäsenelle tai luotettavalle ystävälle. Jos alakuloisuus haittaa jatkuvasti koulunkäyntiä ja muuta arkea, kannattaa käydä puhumassa terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa.
Masennuslääkkeet auttoivat minua pärjäämään, mutta ne eivät ole lopullinen ratkaisu, vaan ainoastaan arjen toimintoja ylläpitävä väline.
Masentunut ohjataan usein terapiaan.
Suosittelen masentuneelle myös omatoimista Raamatun lukemista. Se on auttanut minua. Kun olen ollut masentunut, oma tunteeni totuudesta on ollut aivan toisenlainen kuin Raamatussa.
Päätin itse jossain vaiheessa, että en enää usko suhteessa omaan ihmisarvooni sitä, miltä minusta tuntuu, vaan sitä, mitä Raamatussa lukee.
Se, mitä sanotaan ääneen on myös hyvin merkityksellistä. Jos aina hokee, että olen huono, niin totta kai se vahvistaa tunnetta omasta huonoudesta, Kallio sanoo.
Taiteet tarjoavat väylän ulos
Kallio on kiinnostunut luovasta itseilmaisusta taiteen keinoilla.
Läpi masennuksen olen harrastanut taiteita. Ne ovat olleet minulle hyvä tapa purkaa tuntojani. Johonkin teatterirooliin heittäytyminen on usein tuntunut vapauttavalta. Minulla on tarve ilmaista itseäni. Nyt käytän luovuuttani eniten kuvataiteessa.
Viitisen vuotta sitten, synkkänä aikana, piirsin ja maalasin paljon. Olen myös kirjoittanut hillittömät määrät päiväkirjaa. Kuvilla saan tunteita joskus elävämmin esiin kuin tekstitse.
Kallio on halunnut tuottajana tukea erityisesti kristillistä taidetta.
Taiteilijan arvomaailma näkyy hänen töissään. Taide käsittelee usein elämän epäkohtia tarjoamatta sen kokijalle juurikaan toivoa. Meillä kristityillä on kuitenkin toivo.
Kuvataidetta, maalausta ja muita seikkailuja
Tulevaisuutta Kallio odottaa innolla. Hän tahtoo yhä heittäytyä luovuuden maailmaan.
Olen tehnyt hiljakseen teatterikeikkoja. Tahtoisin opiskella myös kuvataidetta. Ohjaan nykyään Espoon kansainvälisessä seurakunnassa kokoontuvaa käsityö- ja kuvataideporukkaa.
On hienoa käyttää luovuutta muiden ihmisten kanssa.
Joskus surin sitä, että masentuneena on mennyt monta vuotta hukkaan, mutta nyt olen vain onnellinen siitä, että sellainen aika on ollut. Sen ansiosta voin tuntea ja kokea elämää syvästi.
Minulla ei ole hirveän tarkkoja tulevaisuudensuunnitelmia, mutta tahdon elää ja seikkailla rohkeasti Jumalan lapsena.
Teksti: Petri Vähäsarja
Depressio eli masennus
– 5–6 prosenttia suomalaisista kärsii vakavasta masentuneisuudesta.
– Ajoissa aloitettu tehokas hoito nopeuttaa toipumista ja estää masennustilan syvenemisen. Lääkehoito tehostaa muiden hoitokeinojen ja
tuen vaikutusta.
– Masennustilat jaotellaan lieviin, keskivaikeisiin
ja vakaviin.
– Masennusta aiheuttavat muun muassa traumaattiset tapahtumat, kuten onnettomuudet ja koulukiusaaminen. Yleistä on, että vihantunteiden tukahduttaminen johtaa depressioon.
– Alle kaksi viikkoa kestäneitä oireita ei vielä lasketa depressioksi. Tautiluokituksen mukaan hoitoa ehdottomasti vaativan, vakavan masentuneisuuden merkit täyttyvät, jos masentunut ja iloton mieliala jatkuu yhtäjaksoisesti useita viikkoja, ja yli neljä seuraavista oireista esiintyy suurimman osan ajasta:
- unettomuus (etenkin aamuyön tunteina, tuskainen unettomuus) tai liiallinen nukkuminen
- ruokahalun selvä muutos (tahaton laihtuminen tai pahaan oloon syömisen aiheuttama lihominen)
- voimakas väsymys, uupuneisuus ja aloitekyvyttömyys
- fyysinen lamaantuneisuus tai kiihtyneisyys
- keskittymiskyvyn, muistin tai päättäväisyyden heikkeneminen
- suhteettomat alemmuuden tai syyllisyyden tunteet
- mielihyvän ja elämänilon menettäminen
- kuolemanajatukset tai -toiveet.
– Depression akuuttihoidossa voidaan käyttää psykoterapiaa ja lääkehoitoa erikseen tai yhdessä. Hoitomuodon valinta ja lääkitys määräytyvät yksilöllisesti depression vaikeuden ja potilaan elämäntilanteen mukaan.
– Parhaat tulokset on saavutettu lääkityksen ja psykoterapian yhdistelmällä.
– Omalla toiminnallaan voi ehkäistä depressiota. Tärkeintä on oppia hallitsemaan stressiä esimerkiksi säännöllisellä levolla, liikunnalla ja hyvillä ihmissuhteilla.
Lähteet YTHS:n psykiatrit, kaypahoito.fi ja terveysportti.fi