Kirjaudu Blogiin

Lasse Niskala löysi perustan elämälleen

8/2008 Koulu-Nuotta

Maanalaisesta levykaupasta tutun Lassen elämä on sisältänyt monenlaisia vaiheita. Mies harrastaa luontokuvausta ja tekee töitä Jumalan näyttämällä paikalla.

–On se aika jännittävää: ne käy kuitenkin lähimmillään alle 10 metrin päässä ja tiedän, että ne on villikarhuja, Lasse miettii. Kiireiseen kesään on mahtunut muutamia matkoja Itä-Suomeen, karhuja kuvaamaan. Valokuvaus on Lassen ykkösharrastus yli kahdenkymmenen vuoden takaa.
–    Luonto on aina ollut mulle sellainen rauhoittumispaikka. Pienestä asti oon liikkunut luonnossa.
Suuri osa kesää on kuitenkin kulunut töiden parissa, kotona on meneillään iso remontti ja tapahtumat ovat tarjonneet vilskettä Maanalaisen levykaupan puolella.
–    Fg-Naxos lopetti kiertelyn ja me jatkettiin sitä. Meille tuli levynmyynti moniin kirkon kesäjuhliin, Lasse kertoo.

Elämä sukeltaa
Lassen elämään on ehtinyt mahtua monenlaisia vaiheita. Uskonasiat ovat tutut jo lapsuudesta. Lasse kasvoi helluntailaisessa perheessä, kävi pyhäkoulussa ja oppi tuntemaan Raamattua. Elämä ei sujunut kuitenkaan aivan suunnitelmien mukaan. Nuorena solmittu avioliitto päättyi kipeään eroon. Muutaman vuoden sisällä erosta Lasse sairastui syvään masennukseen ja hukuttaessaan pahaa oloa työntekoon paloi loppuun.
–    Mä vaan yritin jaksaa ja lopuksi alkoi ahdistaa niin hirveästi, että alkoi olla päässä itsetuhoajatuksia, joista en päässyt enää eroon. Mä en ollut tietoinen siitä, mitä masennus on, enkä ymmärtänyt olevani sairas.
Kun Lasse alkoi unohdella asioita, työkaveri kehotti työterveyslääkärille menemistä. Lääkäri määräsi pitkän sairasloman, ja Lasse alkoi käydä kriisipalvelussa. Itsetuhoisista ajatuksista oli tullut lähes pakkomielle eivätkä harrastukset ja mukavat asiat enää tepsineet pahaan oloon. Lasse eli kolmisen vuotta päivän kerrallaan. Aikaan mahtui rankkoja itsemurhayrityksiä ja muutaman vuoden psykoterapiassa käynti.
–    Pari kertaa viikossa kävin terapiassa. Siellä pystyin puhumaan aina sen hetken tuntoja, ja siitä oli kyllä iso apu.

Jumala huolehtii
Toivo ja elämänhalu olivat kadonneet. Itsemurhayrityksetkin epäonnistuivat kerta toisensa jälkeen. Jumala tuntui olevan jossakin kaukana, ja tavallaan Lasse hylkäsikin Jumalan.
–    Mä jotenkin ajattelin, että Jumala teki pilkkaa tai jotakin. Vaikka mä tavallaan olin ajatuksissani hylännyt Jumalan, jossakin syvällä mä ajattelin, että Jumala kuitenkin on, Lasse pohtii.
Lasse oli useampia kertoja yrittänyt tappaa itsensä pakokaasulla. Erään epäonnistuneen kerran jälkeen hän päätti pamauttaa tehtaan seinään autolla, talla pohjassa. Siinä ajaessaan Lasse heitti ristin kaulastaan pois.
–    Eihän se tietenkään mitään vaikuttanut, mutta mä tavallaan aattelin, että ”Jumala mä en halua, että sä oot nyt tässä. Anna mun kuolla.”
Auto meni lunastuskuntoon, tuulilasiin jäi päänmuotoinen kuoppa. Ratti painui alas, ratin varsi jäi törröttämään ja Lasse lensi sitä päin. Arpea lukuun ottamatta hän kuitenkin selvisi vammoitta.
–    Jälkeenpäin mä ajattelen, että Jumala halusi pitää mut hengissä. Kolarin jälkeen ajattelin, että kyllä Jumalalla täytyy mulle joku tarkoitus ja tehtävä olla, koska se ei anna mun kuolla. Mutta hetken päästä mä sen kuitenkin unohdin.

Kauniita asioita
Lopulta kaiken synkkyyden keskelle löytyi jotain hieman parempaa. Lasse kuuli Kouvolassa järjestettävästä hevikonsertista, jossa olisi puhumassa Niemen Päivi. Aikaa tapahtumaan oli 3–4 kuukautta.
–    Mä otin sen tavallaan kiinnekohdaksi. Mä olin kuullut, että Päivi ehkä voisi auttaa tai sanoa jotain järkevää, Lasse kertoo.
Jaksaminen meinasi olla vaikeaa. Tapahtumapäivänä hän kuitenkin oli hengissä. Lasse meni tapahtumaan, jutteli Päivin kanssa ja he rukoilivat. Päivi pyysi Lassea vajaan kuukauden päästä olevalle nuortenleirille.
–    Mä aattelin, että kehtaanko lähteä, kun en ihan niin nuori ollut kuitenkaan.
Lasse kuitenkin lähti ja hengaili mukana. Illan rukoushetkessä lähetystyöntekijä rukoili Lassen puolesta englanniksi.
– Mä en ihan kaikkea ymmärtänyt, mutta ne oli tosi kauniita asioita. Se puhui puroista, jotka alkaa virrata ja siihen liittyi kukkia. Mä en tiedä, miten se kosketti mua niin hirveästi silloin, se oli todella kaunista, Lasse miettii.
Seuraavana aamuna Lasse heräsi mielettömän hyvään oloon. Pitkästä aikaa tuntui, että Jumala oli lähellä. Ulkona Lasse näki taas luonnon kauneuden, joka on ollut aina tärkeää hänelle. Masennuksen aikana se kaikki oli päässyt unohtumaan.
–    Oli sellainen fiilis kun joskus sanotaan, kun on tullut uskoon. Tosi kevyt olo, teki melkein mieli hyppiä, Lasse hymyilee.
Masennus alkoi pikkuhiljaa parantua. Kotimatka leiriltä taittui liftaten, matkasta Lasselle ovat jääneet mieleen kauniit tienvarressa kasvavat kukat ja luonnon kauneus.

Uudistus pohjaan asti
Lasse ja Päivi alkoivat pian seurustella ja menivät naimisiin. Lasse muutti Kokkolasta Nokialle, ja nyt he ovat asuneet kolmisen vuotta omakotitalossa Urjalassa. Lassen työpaikka jäi Kokkolaan, mutta puolen vuoden päästä muutosta he alkoivat pyörittää Maanalaista levykauppaa.
–    Mä ajattelen, että kaikki tapahtunut on ollut myös johdatusta tähän työhön. Vaikka se oli äärettömän rankkaa, en haluaisi sitä elämästäni pois.
Lassen usko uudistui. Vuosien aikana kerääntynyt uskonnollisuus karisi, kaikki turha poistettiin.
–    Lopulta kun mä olin siellä ihan pohjalla, mä löysin Jumalan ja koko perustan mun elämälle, Lasse toteaa.
Lasse tietää, että vaik-
ka menisi kuinka huonosti, Jumala on pohjaan
asti hänen puolellaan.
Mennyttä Lasse ei kui-tenkaan tahdo unohtaa. Hän ei tahdo elämäänsä kerääntyvän enää turhia asioita, jotka vievät pois Jumalan luo-
ta. Lasse on luonteeltaan edelleen se sama ihminen kuin ennen. Itsetuhoisia ajatuksiakin tulee toisinaan, mutta nyt Lasse tietää, mitä tehdä.

Jumalan osoittamalla paikalla
Maanalainen levykauppa on nykyään suuri asia Lassen elämässä.
–    Meille on tärkeä juttu pitää heviä ja vaihtoehtomusiikkia esillä, sillä monet kuuntelee sitä, Lasse toteaa.
Maanalainen levykauppa aloitti hevimusiikilla, mutta genrevalikoima on pikkuhiljaa laajentunut muun muassa ylistysmusiikkiin ja laajenee edelleen. Firma on Lassen ja hänen vaimonsa yhteinen. Päivin aikaa levykaupalta vievät kuitenkin omat työt evankelistana.
Maanalaisen levykaupan myynti tapahtuu internetissä sekä tapahtumissa. Nettimyynnissä Lasse näkee hyvänä puolena sen, ettei ole sidottu työskentelemään tiettynä aikana. Kiireisinä kausina töitä kyllä piisaa, mutta kautena, jolloin ei ole suurta hässäkkää, aikaa jää muuhunkin.
–    Jos haluaa esimerkiksi aamupäivällä mennä kuvaamaan luontoa, niin voi lähteä ja mennä iltapäivällä sitten töihin.
Lasse miettii gospelporukan olevan innokkaampia levynostajia kuin maallisen musan kuluttajat. Työnteko ei silti ole aina ruusuilla tanssimista.
–    Olisi paljon kivempi, jos voisi saada normaalia palkkaa. Jos mä nyt menisin mihin vaan muualle töihin,
mä saisin parempaa palkkaa kuin nyt, Lasse toteaa.
Työtä hän ei kuitenkaan vaihtaisi mistään hinnasta. Lasse kokee saaneensa tehtävän Jumalalta ja haluaa täyttää paikkansa.
Levykaupan yhteydessä toimii myös levy-yhtiö Bullroser Records. Yhtiö on julkaissut muun muassa HB:n ja Deuteronomiumin levyjä. Molemmat ovat herättäneet kiinnostusta ulkomailla.
–    Ihan mielenkiintoista, kun ne on tavallaan meidän bändit, Lasse miettii.
HB on käväissyt jo Saksan puolella ja Deuteronomium on lähdössä keikkailemaan useampaankin maahan.
–    Maailmalla pidetään Suomea hevimaana. Täältä tulee hyviä bändejä.

Elämä on nyt
Kiireinen kesä vaihtuu jossain vaiheessa kiireiseksi syksyksi. Elo-syyskuu taittuu vielä perusmeiningillä, mutta sitten alkaa kiire. Lasse toimii Juha Tapion kiertuemanagerina. Tuleva levy ja kiertue sekä levykaupan hoitaminen takaavat runsaan määrän töitä. Marraskuussa koittaa myös Maanalaisen levykaupan vuoden kohokohta, Maata Näkyvissä -festarit. MN-festareilla nuorisoa on koolla runsaasti enemmän kuin vuoden muissa tapahtumissa. Talkoolaisia otetaan töihin ja hommaan panostetaan todella.
Ennen syksyä Lasse kuitenkin pitää vielä hiukan lomaa ja yrittää ehtiä moottoripyöräilläkin.
– Siinä kun prätkällä ajelee, unohtuu kaikki muu, Lasse hymyilee.
Moottoripyörät ovat Lassen ja Päivin yhteinen harrastus. Useimmiten he ajelevat kotiseudulla, mutta tekevät toisinaan pidempiäkin reissuja.
Moottoripyörän lisäksi kotoa löytyy muutama muu lemmikki: lyttynaamainen bokseri Pimu sekä Elvis-niminen, puolitoista metriä pitkä kuningaspython.
– Käärmeiden liikkumistapa on hieno ja ihmeellinen. Ne on tosi nät-
tejä eläimiä, Lasse hymyilee. Käärme on myös helppohoitoinen, kunhan saa sen kosteustasapainon kuntoon.
–    Pystyy olemaan muutaman päivän reissussa, kun ne syö vaan jotain muutaman kerran kuukaudessa.
Lassen elämä jatkuu samoilla radoilla. Menneisyys on takana, mutta silti osana elämää.
–    Mä ajattelen, että jumalasuhde pysyy parempana, jos mä muistan sen, mitä mulla on ollut ja mistä mä oon pelastunut.

Saara Räty
-

Bookmark

Kommentit (0) Add Comment