Tapasin viime kesänä riparilla toisen pojan, jonka kanssa olin heti samalla aaltopituudella. Pidettiin yhteyttä leirin jälkeenkin, ja pian suhteestamme tuli romanttinen. Nyt olemme olleet yhdessä lähes vuoden. Olen umpirakastunut, edelleen. Ongelma tässä on uskoni. Uskon kristinuskon Jumalaan, eikä siitä ole poikaystävälleni mitään ongelmaa. Mutta niin monet ovat sitä mieltä, että seurustelumme on täyttä syntiä ja vie meidät helvettiin. Omasta mielestäni taas minut on tämän pojan luo johtanut itse Jumala. Mitä mieltä sinä olet tästä tilanteestani?